Aikuiskoulutustuki loppuu. Opintotuki ja -laina eivät houkuttele Petra Haapa-aron kaltaisia aikuisopiskelijoita. Sote-ala ajautuu leikkausten vuoksi entistä pahempaan osaajapulaan.
Turhauttavaa, kuvailee JHL:läinen Petra Haapa-aro tilannettaan.
Hän opiskelee sote-alalla, jossa opiskelemisesta tulee todella hankalaa, vaikka tekijöistä on huutava pula.
Tuusulassa asuva Haapa-aro, 43, on tehnyt yli 20 vuoden uran lähihoitajana. Nyt hän suorittaa sairaanhoitajan tutkintoa Diakonia-ammattikorkeakoulussa Helsingissä.
Haapa-aro saa syksyllä 2024 aikuiskoulutustukea, joka kestää vuoden 2025 loppuun asti. Petteri Orpon (kok.) hallitus lopetti tuen, eikä sitä ole enää elokuusta alkaen saanut uusiin opintoihin.
Päätös vaikuttaa merkittävästi Haapa-aron suunnitelmiin, sillä viimeisen opiskeluvuoden rahoitus on auki. Haapa-aro pitää töistä opintovapaata muutaman viikon ja kuukauden pätkissä, osan työharjoittelujaksoina. Niistä viimeinen on suunnitteilla keväälle 2026.
Rahoitus on olennaista erityisesti työharjoitteluiden aikana, sillä alan työharjoittelut ovat pääsääntöisesti palkattomia ja kestävät kahdesta neljään kuukauteen.
– Moni opiskelija työskentelee harjoittelun alusta alkaen hyvin itsenäisesti. Työharjoittelija on iso apu koko työyhteisölle, Haapa-aro sanoo.
Juttu jatkuu alempana.
Jäsenille tärkeä tuki
Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut monelle JHL:n jäsenelle jatko- ja täydennyskoulutuksen. Erityisen tärkeää tuki on ollut sote-aloilla ja varhaiskasvatuksessa. Sote-ammattilainen on voinut kouluttautua esimerkiksi lähihoitajasta sairaanhoitajaksi tai lastenhoitajasta varhaiskasvatuksen opettajaksi.
Työllisyysrahaston mukaan alkuvuonna 2024 hakijamäärä aikuiskoulutustuen sote- ja liikunta-alan opintoihin kasvoi 48 prosenttia verrattuna alkuvuoteen 2023.
– Sote-alan osaajat ovat muodostaneet kolmasosan aikuiskoulutustuen käyttäjistä, kertoo JHL:n koulutuspoliittinen asiantuntija Matti Tujula.
– Opintojen ja hoitotyön yhdistäminen on hermoja raastavaa.
Suomen hallitus on perustellut tuen poistamista säästöillä ja tuen kohdistumisella väärin. Tujulan mukaan kumpikaan perustelu ei kestä tarkastelua. Aikuiskoulutustukea ei ole maksettu valtion kassasta, vaan työntekijöiltä ja työnantajilta kerätyistä maksuista.
Hallitus toivoo, että työnantajat tukisivat työntekijöiden kouluttautumista enemmän. Tujula pitää tätä hyvin haastavana erityisesti sote-alalla, koska hyvinvointialueilla on rajallinen määrä rahaa käytettävissä.
– Työharjoitteluissamme ei ole oppisopimusmahdollisuutta, enkä tiedä yhtään työnantajaa, joka osallistuisi opiskelun kustannuksiin, Petra Haapa-aro huomauttaa.
Hallitus on väläytellyt myös opintolainan mahdollisuutta.
– Aikuiskoulutustuella opiskelu vaatii jo nyt säästöjä. Ei ole realistista olettaa, että varsinkaan aikuisopiskelijat tai perheelliset ihmiset ottavat velkaa päästäkseen pienipalkkaiselle sotealalle töihin, Tujula sanoo.
Opintolainojen määrä on ollut erityisesti nuoremmissa ikäluokissa kasvussa, mutta tänä vuonna opintolainojen ottaneiden määrä kääntyi laskuun.
Opintojen ja työn yhdistäminen raastaa hermoja
Lähes kaikki Petra Haapa-aron vuosikurssin opiskelijat ovat hakeneet aikuiskoulutustukea.
– Meitä kehotettiin hakemaan tukea ennen heinäkuuta, jotta pystymme ratkaisemaan edes yhden vuoden opintojen rahoituksen. Ryhmästämme 95 prosenttia käy töissä.
Haapa-aro on työskennellyt opintojen ohella, ja aikoo jatkaa työntekoa myös opintovapaalla mahdollisuuksien mukaan.
– Opintojen ja hoitotyön yhdistäminen on hermoja raastavaa. Menen puoliteholla eikä aikaa ole mihinkään.
– Toimiva järjestelmä romutetaan.
Sairaanhoitajan tutkintoaika on kolme ja puoli vuotta, mutta nopeimmillaan paperit saa kahdessa ja puolessa vuodessa. Haapa-aro on pystynyt hyväksilukemaan perusopinnot lähihoitajakokemuksensa ansiosta. Haapa-arolla on vielä kaksi vuotta opintoja jäljellä.
– Pelkään, että opinnot venyvät, kun en tiedä, miten saan ne rahoitettua loppuun asti.
Haapa-aro arvelee, että aikuisopiskelijoiden määrä romahtaa aikuiskoulutustuen loppumisen vuoksi. Opintolainan ottaminen asuntolainan lisäksi ei houkuta häntä, ja opintotuki on pieni.
Lainavertailupalvelu Etua oy:n selvityksen mukaan lähihoitajat ottavat eniten kulutusluottoja.
– Koska alan työharjoittelut ovat palkattomia, voi hyvinkin olla, että kulutusluottoja käytetään myös opintojen aikaisen toimeentulon kattamiseen, JHL:n sopimusasiantuntija Laura Tuominen kertoo.
Hallituksen tavoitteet eivät toteudu
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on ristiriidassa hallituksen omien jatkuvan oppimisen, sote-alan työvoiman saatavuuden ja koulutustason nostamisen tavoitteiden kanssa.
– JHL on vastustanut aikuiskoulutustuen lakkauttamista muun muassa tapaamalla päättäjiä, käymällä eduskunnan valiokunnissa kuultavana ja kirjoittamalla useita lausuntoja. Olemme tehneet paljon jäsentemme eteen, mutta valitettavasti toimemme eivät ole vaikuttaneet, Tujula sanoo.
Tujulan mukaan aikuiskoulutuksen tilalle pitäisi kehittää korvaavia tukimuotoja, jotta alanvaihto tai täydennyskoulutus on mahdollista.
Petra Haapa-aroa tilanne harmittaa suunnattomasti.
– Toimiva järjestelmä, joka on vastannut tämänhetkiseen osaajapulaan, romutetaan aivan täysin.
